maanantai 12. tammikuuta 2015

ANUN VALINNAT

Hei!

Olen Anu Kankarjärvi, 34-vuotias hyvinvointiyrittäjä Maskusta. Entisessä elämässäni en juurikaan kiinnittänyt huomiota siihen mitä söin. Opiskeluaikoina raha ohjasi valintojani ruokaostoksilla, usein ostin sitä, mikä oli tarjouksessa. Ensimmäistä lasta odottaessani aloin ensi kertaa ajattelemaan ravinnon merkitystä.

                                                                                                                                                                                                                                                             







Tietenkin halusin tarjota mahdollisimman hyvät lähtökohdat vatsassa kasvavalle lapselleni; ostin apteekista jopa monivitamiinia. Lapsen synnyttyä annoin hänelle kuuliaisesti neuvolasta saamiani D2-vitamiineja. Myöhemmin tosin olen oppinut, että paras D-vitamiini on D3-muotoinen ja se kannattaa ottaa mieluiten öljyyn sitoutettuna eikä esimerkiksi pureskeltavana tablettina. Mutta silloin toimin, kuten neuvolasta oli ohjeistettu. Sittemmin lakkasin kertomasta neuvolassa millaisia määriä D3-vitamiinia lapsilleni annan, koska määrä on ”pikkuriikkisen” suurempi kuin heidän suosituksensa.

Sen verran valveutunut olin, että jo esikoisen aikana tein suurimman osan hänen soseistaan itse, mutta välillä jopa harmittelin, kun kaupan ”mössöt” eivät maistuneet. Jälkikäteen voi vain todeta, mikä onni se olikaan! Toiselle lapselleni tein myös valtaosan soseista itse, mutta ”kätevyyden” vuoksi annoimme hänelle myös kaupan purkkiruokaa. Liekö siinä syy vai missä, mutta pojan ollessa 2-vuotias, hänellä todettiin infektioastma.
















TIETOISUUDEN LISÄÄNTYMINEN

Neljä vuotta sitten pääsin kuulemaan tanskalaista ravitsemuksen asiantuntijaa Claus Hanckea luennolle, joka avasi silmäni. Hän kehotti syömään voita ja sanoi, että on ihan ok syödä pizzaa, kunhan sitä ei osta valmiina, vaan tekee sen itse. Lasten yskään parasta lääkettä ovat tumma suklaa ja hunaja. Maitoakin voi juoda, kunhan sen ottaa suoraan lehmästä, eikä osta käsiteltynä kaupasta. Lisäksi hän avasi sitä millaisia vaikutuksia hyvällä/huonolla ravinnolla on kehoon. Tästä alkoi matka ravinnon ja hyvinvoinnin maailmaan, johon olen vuosien mittaan uppoutunut yhä syvemmälle ja syvemmälle. Ensin tarkkailin joitakin E-koodeja, jotka osuivat helposti silmään ainesosaluetteloa ehkä vähän ylimalkaisestikin lukiessa. Tunnistin ja vältin mm. natriumglutamaattia (E621), kunnes huomasin, että jotkut valmistajat ovat ovelia ja käyttävät eri lisäaineista numeroiden sijaan niiden kirjoitusasua. Sitten piti skarpata ja perehtyä vähän tarkemmin lisäaineisiin. Kaupassa saattoi hyvin mennä kolmekin tuntia, kun luin purkkien kyljistä pienellä präntillä kirjoitettuja ainesosaluetteloja. Lopulta pyrin välttämään kaikkia ylimääräisiä ainesosia ja syömään lisäaineetonta ruokaa.

LISÄAINEITA ON JOKA PUOLELLA

Olen aina tykännyt makeasta ja yksi käänteentekevä seikka oli, kun huomasin ihan tavallisen vaniljajäätelön sisältävän 7-8 eri lisäainetta! Siihen loppui meidän perheen jäätelön ostaminen. Kesä ilman jäätelöä tuntui kuitenkin tuskalliselta ja hankimme laadukkaan jäätelökoneen, jolla olemme sittemmin tehneet taivaallisia annoksia niin tavallista jäätelöä kuin raakajäätelöäkin. Aiemmin saatoimme miehen kanssa syödä litran jäätelöpaketin puoliksi, kun itse tehtyä, aitoa jäätelöä riittää litrasta koko nelihenkiselle perheellemme. (JÄÄTELÖRESEPTI LOPUSSA)

MITÄ MUUTA YLIMÄÄRÄISTÄ RUOKAMME SISÄLTÄÄ?

Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Aloin ymmärtämään, että ruokamme ei välttämättä sisälläkään vain niitä ainesosia, jotka mainitaan tuotteen ainesosaluettelossa. Viljelytavasta riippuen hedelmissä ja kasviksissa on valtavat määrät erilaisia hyönteisten ja rikkakasvien torjunta-aineita. Metalli- ja muovipurkeista saattaa irrota ruokaan haitallisia ainesosia. Siksi olemmekin siirtyneet käyttämään luonnonmukaisesti tuotettua luomuruokaa aina, kun mahdollista. Metallipurkeissa en ruokaa enää osta, muovia on hieman hankalampi vältellä. Täydellisyyteen on vielä pitkä matka (jos se on mahdollistakaan), mutta uskon pienillä valinnoilla saatavan suuria aikaan!

MITÄ LAPSEMME SYÖVÄT?














Samoihin aikoihin ruokaherätykseni alkumetreillä perustin yrityksen ja toimin yksityisenä perhepäivähoitajana. Itselle oli luonnollista tarjota perheeni syömää ruokaa myös hoitolapsilleni. Vanhempana koin ylpeyden hetken silloin, kun hoitolapsi kertoi syöneensä Hese-ruokaa ja oma lapseni kysyi mitä se on? Hän kun ei ole koskaan ko. hampurilaisravintolassa syönyt. Toivon ja uskon kuitenkin, että perheet arvostivat lastensa saamaa puhdasta ja lisäaineetonta ruokaa. Mikäli vielä jatkaisin työssäni, olisi puhdas ruoka ehdottomasti kilpailuvaltti. Uskon monen vanhemman olevan valmis maksamaan vähän ekstraa kuukaudessa siitä, että heidän lapsensa saavat oikeasti terveellistä ruokaa, eikä vain ”suositusten mukaista”.

KOULUISSA 100% LUOMURUOKAA - TÄYSIN MAHDOLLISTA

Yksi huolenaiheistani onkin se, minkälaista ravintoa yhteiskunta tarjoaa pienille, kasvavassa iässä oleville päiväkotilapsille ja koululaisille.














On surullista, että asuinkunnassani ainoa rasva jota tarjotaan leivän päälle on margariini ja juotavaksi on rasvatonta maitoa. Onneksi vettä on myös tarjolla ja sitä lapseni juovatkin kouluaterioilla. Lapset eivät välttämättä oireile ruoasta niin nopeasti (oletettavasti heidän kehonsa ei ole vielä täyttynyt epäpuhtauksista), mutta paljon kuulee päiväkotien/koulujen henkilökunnasta, jotka saavat ongelmia syömästään laitosruoasta. Jossain vaiheessa teki mieli laittaa omille lapsille eväät mukaan kouluun, mutten halua heidän joutuvan ”silmätikuiksi” kavereiden keskuudessa. Onkin hölmöä, etteivät vanhemmat voi vaikuttaa lastensa syömiseen päiväkoti/kouluaikana, koska loppujen lopuksi mehän sen maksamme verojen kautta!

Ruotsalaisessa Sydsvenskan-lehdessä julkaistiin hiljattain artikkeli: "Skånen Södra Sandby'n kyläkoulu tarjoaa 100% luomuruokaa". Se on erinomainen esimerkki siitä, että koulu voi tarjota täysin luomupitoista, lähellä valmistettua ruokaa ja vieläpä samalla budjetilla. Se on siis mahdollista, kun tahtotila on oikea. Kun kouluaterioihin panostettaisiin enemmän, uskon että moni ylivilkkaaksi määritelty lapsikin alkaisi rauhoittumaan – niin suuri merkitys ravinnolla on! Oletettavasti lasten sairastamiset pienentyisivät ja täten syntyisi yhteiskunnallista säästöä siitä, kun vanhempien poissaolot työpaikoilta vähenisivät.

Pitkässä juoksussa kunnat saisivat suoraa säästöä myös terveydenhuoltokuluihin, koska lapsenahan luodaan pohja sille, miten ja ennen kaikkea mitä aikuisena syödään. Ja kun syödään aikuisenakin terveellisesti, sairastetaan silloin vähemmän. Ruokitaan siis lapsiamme hyvin!

VALINNOILLA ASTMA KATOSI













Luin joskus, että nykyihmisen pitäisi syödä 13 kiloa päivässä, jotta hän saisi ruoasta kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Maaperän köyhtyminen jne. on johtanut siihen, että hedelmien ja kasvisten ravintopitoisuudet ovat radikaalisti pudonneet. Olenkin jo pitkään tukenut omaa ja perheeni hyvinvointia erilaisilla ravintolisillä. Esimerkiksi olemme saaneet poikani infektioastman lääkkeettömäksi, mikä on aivan upea juttu, jos vertaa tilannetta siihen vuoteen, kun hän käytti astmalääkettä joka ikinen päivä. Jos vielä epäilet laadukkaiden ravintolisien vaikutusta, niin voin kertoa, että niillä on oikeasti merkitystä. Samaiselle pojalleni nimittäin tehtiin funktionaalisen lääketieteen ruoansulatusanalyysi; lääkärin mukaan he olivat porukalla ihailleet analyysissä ollutta ravintokohtaa, siitä kun kuulemma näki, miten poika on syönyt kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä saanut hyviä kuituja. Häkellyin tuloksesta niin, etten voinut kuin kiitellä, kun lääkäri kehui minua hyväksi äidiksi. En kehdannut paljastaa, että oikeasti poika on hyvin valikoiva ruokansa suhteen ja olisi silloin syönyt mieluiten pelkästään (luomuspeltti)makaronia ja (luomu)ketsuppia.. Seuraavana päivänä lasten ”ravintolisä-shotteja” valmistaessani tajusin, mistä hyvä tulos juonsi juurensa.

KOSKAAN EI OLE MYÖHÄISTÄ MUUTTUA

Kun on nähnyt mitä terveyttä lisäävä ruokavalio ja hyvinvointia tukevat ravintolisät saavat aikaan, halusin jakaa tätä tietoa muillekin! Siksi aloitin Ravintoasiantuntija-koulutuksen, joka on jo loppusuoralla. Haluan jakaa terveyttä ja siksi olenkin perustanut Aurinkoinen OLO nimisen yrityksen, joka tarjoaa ravintoneuvontaa, kuivaverianalyysia, kehon puhdistusohjelmia sekä kauppaNeuvos-palvelua, jossa lähden asiakkaan kanssa kauppaan ja valitsemme hänen ostoslistaltaan koriin kustakin tuotteesta sen viisaimman valinnan. Esimerkiksi kaupan hyllyllä on tuorejuustoja joka lähtöön; kun on tottunut ostamaan aina tiettyä merkkiä, jää vieressä oleva lisäaineeton vaihtoehto huomaamatta. Tai etsitäänkin koriin lisäaineeton leipä, joka ei myöskään sisällä lisättyä vehnägluteenia/-proteiinia. Haluan näillä pienillä valinnoilla tuoda lisää hyvinvointia ihmisten arkeen.

Muistan vielä kuinka joskus mennessämme tädilleni viikonlopuksi kyläilemään, kannoin mukanani margariinia, koska siellä ollut voi oli ”liian kovaa” levitettäväksi leivälle... Onneksi jokaisella on mahdollisuus muuttaa tapojaan, ja terveyttä ajatellen se ei ole koskaan liian myöhäistä! Jollet vielä ole kiinnittänyt mitään huomiota siihen mitä syöt, juuri NYT on paras hetki aloittaa!

Hanki itsellesi

Aurinkoinen OLO:
Anu Kankarjärvi
040 838 4477
http://www.ravintoneuvontaturku.fi









Facebook: http://www.facebook.com/AurinkoinenOLO

JÄÄTELÖRESEPTI:

Raakasuklaajäätelö (raaka-aineet mielellään luomuna):
3dl cashew-pähkinöitä (liota vedessä vähintään kaksi tuntia ja huuhtele lopuksi)
2dl vettä
3 rkl lucumaa
3 rkl raakakaakaojauhetta
1 dl pehmeää hunajaa
1⁄4 tl Himalajan vuorisuolaa
2 dl kookosmaitoa


















Laita blenderiin pähkinät ja vesi, sekoita kuohkeaksi. Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Laita massa jäätelökoneeseen, mikäli et omista jäätelökonetta, laita massa kulhossa pakastimeen ja sekoita sitä noin 15 minuutin välein, kunnes on jäätelömäistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti